Edellisellä sivullamme esittelimme muutamia uhanalaisia lintulajeja. Tällä sivulla jatkamme uhanalaisten lintulajien esittelyä tutustumalla lyhyesti muun muassa merikotkaan, joka on vaarantunut ja erityisiä suojelutoimia vaativa, rauhoitettu laji. Tällä sivulla tutustumme lyhyesti muutaman vaarantuneen lajin kohtaamiin haasteisiin sekä tämän hetkiseen tilanteeseen.

Merikotka

Merikotka luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi, joka vaatii erityistä suojelua. Merikotka on rauhoitettu lintulaji. Vaikka jo ensimmäinen lause kuulostaa merikotkan osalta pahaenteiseltä, niin hyviäkin uutisia on luvassa – merikotka saavutti nimittäin Suomessa hyvän pesintätuloksen vuonna 2016. Näyttäisi siltä, että merikotka leviää pikkuhiljaa valloittaen pian Pohjois-Suomen kokonaan. Samana vuonna pesiviä merikotkia arvioitiin olevan Pohjois-Suomessa 86-102 lintuparin verran. Merikotkaa vainotaan jonkin verran ja suurin uhka onkin lintujen häiritseminen pesimäaikaan. Merikotkaa seurataan ja lintuharrastajat ovat tässä tehtävässä merkittävässä roolissa. Uusia pesäpaikkoja etsitään jatkuvasti lisää ja merikotkakantaa pyritään vahvistamaan pohjoisessa Suomessa. Suunniteltaessa maankäyttöä pyritään huomioimaan merikotkan pesimäalueet sekä säästämään ne mahdollisuuksien mukaan.

Muuttohaukka

Muuttohaukkaa pidetään vaarantuneena lajina, vaikkakin sen vuoden 2016 pesintätulos olikin maassamme keskimääräinen. Pesintätulos oli kuitenkin huono Enontekiöllä sekä Kittilässä, mikä on hälyttävä merkki siitä, että muuttohaukan tilanne on edelleenkin vaarantunut. Toisaalta hyvä uutinen on se, että muuttohaukan uhanalaisuusarvio on voitu nostaa uhanalaisesta arviosta vaarantuneeseen. Muuttohaukka tarvitsee kuitenkin edelleenkin erityistä suojelua ja se on rauhoitettu lintulaji.

Muuttohaukka pesii soilla sekä tunturi- ja metsäalueiden kallioseinämissä. Muuttohaukan on toisinaan havaittu pesivän myös puissa. Suomessa arvioidaan olevan noin 275-313 pesivää muuttohaukkaparia. Lajin haasteena on se, että sen pesimäympäristöt uhkaavat heiketä eteläisessä Suomessa. Myös kemikaalien runsas käyttö uhkaa heikentää lajikantaa. Lajin kohtaamia uhkia ovat myös esimerkiksi munien kerääminen sekä poikasten käyttäminen haukkakasvatuksessa. Myös haukkojen risteytyminen sellaisten metsästyshaukkojen kanssa, jotka ovat risteytettyjä, heikentää lintukantaa. Erilaiset ympäristömuutokset aiheuttavat lajille monia erilaisia ongelmia, samoin kuin pesimäalueiden häiritseminen. Valitettavasti lintuja myös ammutaan, vaikka ne ovatkin rauhoitettuja.

Lajia pyritään suojelemaan kartoittamalla ja seuraamalla sekä hyödyntämällä seuraamisen ja kartoittamisen kautta saatavia tietoja suunniteltaessa maankäyttöä. Muuttohaukkakantaa pyritään vahvistamaan pohjoisessa Suomessa ja muuttohaukkojen palaamista Etelä-Suomeen pyritään tukemaan. Suunniteltaessa maankäyttöä pyritään ottamaan huomioon lajin pesintäalueet sekä säästämään ne mahdollisuuksien mukaan. On tärkeää selvittää yksityismailla sijaitsevat pesäpaikat sekä samalla selvittää miten näitä pesäpaikkoja voitaisiin suojella ja onko suojelulle tarvetta. Pesien etsintää tulisi tehostaa erityisesti lajin levinneisyysalueen eteläisimmissä osissa. Lajin seurannassa käytettyjä menetelmiä tulisi myös kehittää, jotta kannan kehittymistä voitaisiin arvioida nykyistä tarkemmin.

Tunturihaukka

Tunturihaukkaa pidetään erittäin uhanalaisena lajina ja se on myös rauhoitettu laji, joka tarvitsee erityistä suojelua. Lajin pesintätulos jäi Suomessa vuonna 2016 valitettavan heikoksi. Pientä valonpilkahdusta on kuitenkin nähtävillä, koska vaikka tulos olikin heikko, oli se kuitenkin parempi kuin vuosina 2009-2014, jolloin Suomessa tunturihaukoilla oli ainoastaan 14 asuttua reviiriä, joissa oli ainoastaan 16 rengastusiän saavuttanutta poikasta.

Tunturihaukka pesii tunturialueiden paljakoissa sekä niiden lähellä olevissa metsissä. Suuri osa pesii korppien vanhoihin pesiin, joita löytyy kalliopahdoilta. Toisaalta tunturihaukka saattaa käyttää myös kotkan tai piekanan vanhaa pesää. Toisinaan se voi pesiä myös puussa olevassa risupesässä. Suomessa arvioidaan olevan 16-24 pesivää tunturihaukkaparia, mutta tämä vaihtelee vuosittain suuresti. Suuri osa maamme tunturihaukoista elää maamme suojelualueilla.

Eräs suojelukeino, jolla pyritään kohentamaan kantaa, on ohjata erilaiset tapahtumat sekä talviset reitit siten, etteivät ne sijaitse lähellä tunturihaukkojen suosimia kallioita. Myös tunturihaukkojen poikasten ryöstämisen sekä munien keräilyn estäminen on tärkeä osa lajin suojelua. Linnuille rakennetaan myös tekopesiä. Lintuharrastajilla onkin oiva tilaisuus auttaa myös tätä lajia säilymään!